Mikä on kaupankäynti perusta?
Peruskauppa on monetaarinen kaupankäyntisuunnitelma, joka sisältää tietyn rahoitusinstrumentin, osakkeen tai hyödykkeen ostamisen ja siihen liittyvän johdannaisen myynnin. Tällöin sijoittajat käyvät kaupankäynnin perustana, kun he tietävät, että kahta osaketta tai hyödykettä ei hinnoitella kohtuullisesti toisiinsa nähden (kuten MFSL: n osuus ja sen tuleva sopimus). He ajattelevat, että väärä arvo korjataan.
Peruskaupan tapauksessa kauppa olisi tehtävä osakkeella ja siihen liittyvällä futuurisopimuksella; kauppa-asema on kannattava, jos osakkeiden ja futuurien ostohinta plus molempien instrumenttien pitämisen nettokustannukset, eli välitys, rahakorot jne., on pienempi kuin futuurihinta. Sitä kutsutaan myös käteis- ja rahakaupaksi.
Esimerkki perustoiminnasta
Kultaseppä oli kolmen kuukauden päässä kullan toimittamisesta ja havaitsi, kuinka suotuisat kysyntä- ja toimitustilanteet olivat olleet, että kultaseppä saattaa olla huolissaan mahdollisesta hinnanlaskusta, joka takaa kullan ylitarjonnan. Kultaseppä saattaa myydä riittävästi futuurisopimuksia varmistaakseen myyvänsä kullan altistumisen. Jos kullan nykyinen hinta oli 40,00 dollaria grammaa kohden ja kuukauden kuluttua päättyneen futuurisopimuksen hinta oli 42,5 dollaria grammaa kohden, kultaseppä voisi nyt lukita hinnan +2,5 pisteen perusteella. Kultaseppä tekee tällä hetkellä kauppaa, joka perustuu lyhyeksi myyntiin, koska hän olettaa, että futuurisopimuksen hinta lasketaan ja sen seurauksena se on lähellä spot-hintaa.
Lainan kaupankäynnin perusta
Perushinta on arvopaperisijoituksen hintatarjous, joka koskee sen erääntymistä. Pohjahinta tarjotaan yleensä korkosijoituksille, kuten joukkovelkakirjoille. Lainalla on ennalta määrätty vuotuinen tuottoprosentti. Tämä vuosikorko on määrä, jonka joukkovelkakirjan haltijan voidaan odottaa nousevan korolla vuosittain.
Futuurit
Tulevilla markkinoilla perusta osoittaa osakkeen tai hyödykkeen käteishinnan ja osakkeen tai hyödykkeen futuurihinnan välisen eron. Sijoittajille on merkittävä sarkastinen teoria, joka johtuu yhdistyksestä keskellä pistettä, ja futuurihinnat vaikuttavat riskien vähentämiseen käytettyjen sopimusten hintaan. Mutta lähestymistapa on toisinaan epäselvä, koska nykyisten ja tulevien hintojen välillä on eroja futuurisopimuksen päättymiseen saakka; siksi perusta ei ole automaattisesti tarkka.
Varianssin lisäksi, joka johtuu futuurisopimuksen päättymisen ja spot-hyödykkeen välisestä aikavälistä.
Etu

- Sijoittajat voivat vähentää kaupankäynnin aiheuttamia tappioita, jos he tekevät kauppaa peruspörssin perusteella.
- Lyhyen perusstrategian etuna on, että se turvataan hintaan, joten hyödykkeiden hintojen nousu myöhemmin ei vaikuta sijoittajiin.
- Se auttaa sijoittajia välttämään hinnan tai voiton haittapuolet.
- Se on yksi strategioista voiton kirjaamiseksi mihin tahansa sijoittajien hallussa olevaan asemaan.
- Se suojaa sijoittajia hintavaihteluilta, korkomuutoksilta jne.
- Kaikkien sijoittajien hallussa olevien positioiden tulisi olla neliömetriä päivän loppuun mennessä, eikä mikään positio jää yön yli, kun päivittäinen kaupankäynti futuurilla.
- Futuurit avautuvat eri hintaan kuin missä ne suljettiin edelliselle päivälle. Hintavaihtelut tarkoittavat, että odottamattomien tappioiden tai voittojen todennäköisyys syntyy, kun positiot pysyvät kirjoissa kaupankäynnin lopussa.
Rajoitukset
- Peruskaupalla on omat kustannuksensa, ja siksi se voi vähentää voittoa siinä määrin.
- Se vähentää riskiä, joka muuttuu automaattisesti pienemmäksi voitoksi.
- Se voidaan tehdä aktiivisesti salkun hallitsemiseksi tarkasti.
- Päivittäisen kaupan sijoittajan tulisi noudattaa tiukkaa.
- Päivän kauppiaan on noudatettava tiukkaa suostumusta menestyäkseen. Halu tehdä marginaalikauppoja ja ylittää kauppaa on aina läsnä futuurimarkkinoilla.
- Palkkiot voivat lisääntyä erittäin nopeasti päivittäisellä kaupankäynnillä. Monet päivittäiset sijoittajat hakevat jopa vuoden lopussa, kun taas heidän palkkionsa on laaja.
Johtopäätös
Edellä esitetyt havainnot osoittavat selvästi, että futuurihintojen yksityiskohtien toteutus ei ole tehokasta markkinoilla, mutta metallien tapauksessa suurin osa futuurihintojen tiedoista käytetään tehokkaasti. Suurin osa sopimuksista markkinoilla, joilla on suuri perusriski, osoittaa, että sopimuksia ei voida hyväksyä perustoiminnassa. Metallien tapauksessa perusriski on pienempi kuin spot-hintariski, joten suurin osa kaikista sopimuksista pystyy vähentämään spot-hintariskiä.
Peruskauppa tulisi suorittaa sen kirjanpitokustannusten perusteella; muuten se aiheuttaa sijoittajien tekemät kaupankäynnin tappiot.