Määritelty eläkemaksun määritelmä
Maksupohjainen eläkejärjestely on eräänlainen eläkesuunnitelma, jossa työntekijä tai työnantaja ja joissakin tapauksissa molemmat maksavat huomattavan määrän maksuja, ja liian usein sillä motiivilla, että työntekijät voivat säästää kunnollisen määrän rahaa eläkeiän ja antaa hänen lähteä erittäin arvokkaasti eläkkeelle siirtymisvaiheessa.
Selitys
Maksupohjaista eläkejärjestelyä voidaan pitää eräänlaisena eläketurvajärjestelmänä, jossa työntekijä maksaa kunnollisen määrän palkastaan ja myös hänen työnantajansa maksaa samanarvoisen maksun. Sen avulla työntekijä voi säästää kohtuullisen määrän rahaa eläkevuosilleen, mikä tarkoittaa, että hän voi elää arvokkaasti eläkeikäänsä ilman tarvetta riippua muista taloudellisen avun saamiseksi.
Kuinka se toimii?
Työntekijän maksettavaksi maksettujen eläke-etuuksien kokonaismäärä ei ole ennalta tiedossa. Eläke-etuuden määrä tai eläkkeen määrä riippuu täysin työntekijän ja hänen työnantajansa suorittaman maksun kokonaisarvosta sekä sijoituksen oletettavasti tuottamasta tuotosta. Suunnitelmaan kaadetun summan maksaa joko työntekijä tai molemmat hänen ja hänen työnantajansa. Maksettu kokonaismäärä ja tuotot katsotaan ansaituksi eläkkeen määräksi tai eläke-etuudeksi.
Tyypit
Seuraavassa on määritelty maksupohjaisten järjestelyjen tyypit -
- 401 (K) suunnitelma - Tämän tyyppinen suunnitelma tarjotaan vain yksityishenkilöille, jotka työskentelevät julkisissa yrityksissä.
- 403 (B) -suunnitelma - Tämän tyyppinen suunnitelma tarjotaan vain yksityishenkilöille, jotka työskentelevät voittoa tavoittelemattomissa yhteisöissä.
- 457 suunnitelmaa - Tämän tyyppinen suunnitelma tarjotaan vain yksityishenkilöille, jotka työskentelevät voittoa tavoittelemattomissa liiketoimintaryhmissä, sekä valtion työntekijöille ja kunnan työntekijöille.
- 529 suunnitelmaa - Tämän tyyppinen suunnitelma on tarkoitettu vain nuorten korkeakouluopetuksen rahoittamiseen.
- Säästösäästösuunnitelma - Tämäntyyppinen suunnitelma on tarkoitettu vain liittohallituksen palveluksessa oleville henkilöille.
Kuinka sijoittaa määriteltyyn maksusuunnitelmaan?
Työntekijä voi päättää maksaa vapaaehtoisesti tietyn osan palkastaan maksupohjaiseen järjestelyyn. Työntekijä voi hyödyntää suunnitelmansa suurimmaksi osaksi jatkamalla veron laskennallista eläkesäästösuunnitelmaa jokaiselle kuukaudelle koko työsuhteen ajan maksimoimalla eläkesäästösuunnitelmaan maksettavan määrän, käyttämättä näitä säästöjä ennen päivämäärää maturiteetti ja ammattitaitoisen neuvon ottaminen siitä, mihin nämä varat voidaan sijoittaa, jotta saataisiin suurin hyöty ja tuotettaisiin korkeampi tuotto.
Esimerkki määritetystä lahjoitussuunnitelmasta
Otetaan esimerkiksi herra A, joka päätti avata maksupohjaisen järjestelyn, jossa hän maksaa osan palkastaan ennen veroja. A voi valita niin paljon kuin haluaa säästää tässä suunnitelmassa, mutta hän ei saa ylittää suunnitelman määräämää enimmäismäärää. Myös hänen työnantajansa osallistuu vastaavaan osuuteen suunnitelmasta. Kertyneet varat sijoitetaan tällä suunnitelmalla arvopaperisalkkuun. Riskien taso riippuu suuresti sen salkun valinnasta ja kokoonpanosta, jossa A tuntee olonsa turvallisimmaksi ja mukavimmaksi. Useimmissa tapauksissa A: n kaltaiset työntekijät saattavat kuitenkin valita useista salkuvaihtoehdoista. A voi yrittää nostaa varoja eläkeikänsä aikana. Jos A haluaa nostaa varansa ennen eläkkeelle siirtymistä, hänen on maksettava suunnitelman mukaiset seuraamukset.
Määritelty maksuosuussuunnitelma vs määritelty etuusohjelma
- Etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä hoidetaan ammattimaisesti, kun taas maksupohjaisia eläkejärjestelyjä ei hoideta tällä tavoin.
- Maksupohjaisella järjestelyllä ei taata eläketuloa koko elämästä, joka työnantajalta maksetaan eläkemaksuna, vaikka sama taataan täysin näissä järjestelyissä.
Edut
Edut käsitellään jäljempänä-
- Laskennallinen vero on ensimmäinen ja tärkein etu maksupohjaiseen eläkejärjestelmään osallistumisesta. Tämän edun avulla säästöt voivat kasvaa nopeammin ja suuremmiksi verotettaviin tileihin verrattuna.
- Osallistujien ilmoittautumisen automatisointi on toinen etu tästä suunnitelmasta, koska se velvoittaa työntekijät osallistumaan samaan ja suojaamaan eläkkeelle siirtymisen vaihetta taloudellisilta varoilta.
- Se tarjoaa myös erilaisia etuja, kuten lainavaraukset, takuumaksut, maksujen automaattisen korottamisen ja vaikeuksien nostamisen työntekijöille, jotka ovat saavuttaneet vähintään viisikymmentä vuotta.
Haitat
Se voi olla tuskaa joillekin osallistujille, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia tai jotka voivat säästää rahaa tällaisten maksujen suorittamiseen. Työntekijät, joilla ei ole tietoa sijoituksiin joukkovelkakirjoihin, osakkeisiin ja muihin omaisuuslajeihin, saattavat päätyä sijoittamaan riskialttiimpiin tai sopimattomampiin salkkuihin. Nämä suunnitelman haitat ovat riittävät kritiikin saamiseksi työntekijöiltä, jotka eivät ole halukkaita menettämään ansaittua rahaa.
Rajat ja rajoitukset
Työntekijä voi päättää sijoittaa maksupohjaisiin järjestelyihin, mutta se ei saa ylittää järjestelyssä määrättyjä rajoja. Sillä ei ole riittävää johtamista. Tämä tarkoittaa, että tämän tyyppistä eläketurvaohjelmaa ei hallinnoida ammattimaisesti, eikä tämä edes takaa eläketuloa koko elämään, joka työnantajalta saataisiin elinkorkona.
Johtopäätös
Maksupohjaiset järjestelyt ovat eräänlainen eläkejärjestely, jolla työntekijöitä suojellaan taloudellisilta varautumisilta, joita hän voi kohdata eläkeikäänsä. 401 (K), 403 (B), 457 suunnitelmaa, 529 suunnitelmaa, Säästösäästösuunnitelma ovat joitain sen tyyppejä. 401 (K): tä pidetään yhtenä yleisimmän tyypin panoksista.
