Mikä on vapaakauppa-alue?
Vapaakauppa-alue on kauppasopimus, joka voidaan tehdä alueellisesti tai kaupankäynnin blokkina, jonka puitteissa ei ole esteitä määriteltyjen tuotteiden ja palvelujen tuonnille sekä niiden viennille määrätyllä alueella tällaisen sopimuksen jäsenmaiden kesken. Suosittu vapaakaupan esimerkki on Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus (NAFTA).
Historia
Vapaakauppa-alue perustuu niiden maiden väliseen sopimukseen, jotka kokoontuvat luomaan yhteisen foorumin alueen kehittämiseksi, kauppasuhteiden menestymiseksi tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden kautta ja luomalla siten runsaasti mahdollisuuksia kaikille sen jäsenille. Käsite menee pitkälle taaksepäin ja perustuu olettamukseen, että jokaisella kansalla on tietty etu tietyissä tavaroissa tai palveluissa verrattuna muihin. Antamalla jokaiselle jäsenmaalle vapaasti käydä tavaroiden ja palvelujen kauppaa keskenään, se johtaa suhteellisen tehokkuuden ja kustannusten optimoinnin optimaaliseen hyödyntämiseen yhdessä aluekehityksen kanssa.
Esimerkkejä vapaakauppa-alueesta
Alueellisen kasvun edistämiseksi on luotu paljon vapaakauppa-aluetta. Jotkut suosituista huomionarvoisista vapaakauppa-alueista on lueteltu alla:
- Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus (NAFTA): Se perustettiin vuonna 1994 ja poistaa useimmat kaupan esteet investoinneille Kanadan, Meksikon ja Yhdysvaltojen välillä.
- Kaakkois-Aasian maiden liitto (ASEAN): Se perustettiin vuonna 1967, ja sen kansantalouden, nimittäin Indonesian, Malesian, Singaporen, Thaimaan ja Filippiinien, päätavoitteena oli talouskasvu ja kaupan kehittäminen.
- Eteläiset yhteismarkkinat (MERCOSUR): Ne perustettiin vuonna 2002 suurten sopimusvaltioiden kanssa, mukaan lukien Argentiina, Brasilia, Paraguay, Uruguay ja Venezuela, ja sen jäsenmaiden aluekehityksen päätavoitteena oli.
- Afrikan mannermainen vapaakauppa-alue (AFCFTA): Se perustettiin vuonna 2018 ja se on äskettäinen vapaakauppa-alue, johon kuuluu pääasiassa kaikki afrikkalaiset kansakunnat (29 valtiosta lähtien) tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden edistämiseksi jäsenalueella.
- Euroopan vapaakauppaliitto (EFTA): Se perustettiin vuonna 1960, ja se koostuu Islannista, Liechtensteinista, Norjasta ja Sveitsistä jäsenmaina. Päätavoitteena on lisätä vapaakauppaa jäsentensä keskuudessa sekä alueellista kasvua ja taloudellista kehitystä.
Vapaakauppa-alue vs. yhteismarkkinat
Näiden välinen ero pään välillä mainitaan alla:
| Perusta | Vapaakauppa-alue | Yhteismarkkinat | ||
| Määritelmä | Tässä työvoiman ja pääoman liikkuvuus on rajoitettu jäsenmaiden kesken; tavaroiden ja palvelujen kauppaa ei kuitenkaan ole rajoitettu. | Tämän nojalla työvoima ja pääoma voivat vapaasti liikkua jäsenmaiden välillä; talouspolitiikkaa hoitavat kuitenkin kukin jäsenmaat itsenäisesti. | ||
| Esimerkkejä | Suosittuja esimerkkejä ovat NAFTA jne. | Suositut yhteismarkkinat ovat Karibian yhteisö ja yhteismarkkinat (CARICOM). | ||
| Kauppa muiden maiden kanssa (ei-jäsen) | Tällä alueella kullakin jäsenmaalla voi olla erilainen tariffikaupan rakenne kolmansien maiden väliseen kauppaan. Esimerkiksi jos mailla A, B ja C on vapaakauppasopimus ja mailla A ja B käydään kauppaa maan D (ei-jäsen) kanssa, niillä voi olla erilainen tariffikaupan rakenne maan D kanssa. | Yhteisellä alueella kullakin jäsenmaalla on sama tariffikaupan rakenne kolmansien maiden välisessä kaupassa. Esimerkiksi jos mailla A, B ja C on yhteinen markkinajärjestely ja mailla A ja B käydään kauppaa maan D (ei-jäsen) kanssa, niillä on sama tariffikaupan rakenne maan D kanssa. |
Edut
- Vapaakauppa edistää kaikkien jäsenmaiden kehitystä edistämällä kunkin jäsenmaan suhteellista etua, jonka avulla ne voivat viedä tavaroita tai palveluja, joissa heillä on enemmän tehokkuutta ja teknistä taitotietoa verrattuna muihin jäsenmaihin, ja tuoda tuotteita, joihin heillä on vähemmän etu.
- Toinen etu Vapaakauppa tarjoaa mittakaavaetuja ja lisää työllistymismahdollisuuksia tällaisten jäsenmaiden kansalaisille.
- Vapaakauppa kehittää jäsenmaiden välisiä kauppasuhteita, mikä johtaa myös eri liittoutuneiden alojen, kuten matkailu ja vieraanvaraisuus, kehitykseen.
Haitat
- Vapaakaupalla on luonnostaan haitta, että se johtaa tiettyjen teollisuudenalojen täydelliseen sulkemiseen, jossa muilla jäsenmailla on suhteellinen etu. Tämän seurauksena tällaisiin tuotteisiin kohdistuu liiallista riippuvuutta, mikä johtaa monopolistisiin olosuhteisiin.
- Aluekehityksen pääasiallisena tarkoituksena edistetty vapaakauppa on johtanut keskittyneeseen kasvuun, ja harvat jäsenmaat ovat saaneet enemmän vetovoimaa kuin muut.
- Ne edellyttävät jäsenmaiden tarkkaa seurantaa, jotta vältetään kansanterveydelle ja kansalliselle turvallisuudelle haitallinen tavaroiden ja palvelujen vaihto.
Johtopäätös
Vapaakauppa-alue on yksi monista kansainvälisistä kauppasopimuksista, joiden kautta eri maat kokoontuvat luomaan kilpailukykyisen markkinaympäristön, jonka lopullisena tavoitteena on virtaviivaisempi kauppa- ja tariffirakenne. Lisäksi tämä alue edistää tehokkuutta, laajentaa jäsenmaiden markkinapohjaa. On kuitenkin asianmukaista huomata, että valtioiden, jotka aikovat olla osa vapaakauppa-aluetta, on luotava tasapainoinen kompromissi sen varmistamiseksi, että kotimaisen teollisuuden kilpailukyky säilyy ennallaan ja hyötyvät jäsenmaidensa suuremmasta kysyntäkannasta.
