Työmarkkinat (määritelmä, esimerkkejä) 6 parasta komponenttia

Mikä on työmarkkinat?

Työmarkkinat tai työmarkkinat ovat laajalti seurattavat markkinat, jotka toimivat työnhakijoiden (työntekijät) ja työntekijöiden (työnantajat) kysynnän ja tarjonnan dynamiikan avulla.

• Mikroekonomia tarkastelee työmarkkinoita yksilön (yrityksen ja työntekijän) kysynnän ja tarjonnan tasolla. Työvoiman tarjonta kasvaa palkkojen noustessa siihen pisteeseen saakka, jolloin jokaisen ylimääräisen palkatunnin marginaali hyöty alkaa laskea. Kun se tapahtuu, ihmiset luopuvat vapaa-ajan harrastuksista ja tarjonta vähenee.
• Mikrotalouden kysyntä määräytyy tuotteen rajakustannusten ja marginaalituottojen perusteella. Jos jokaisen uuden tuoteyksikön marginaalitulo on pienempi kuin sen rajakustannus, työvoiman kysyntä vähenee.

Työmarkkinoiden komponentit makrotaloudessa

Makrotaloudessa työmarkkinat ovat seuraavien komponenttien funktio.

# 1 - Työvoima

Osa työikäisestä väestöstä, joka on työssä tai etsii aktiivisesti työtä. Työvoima riippuu väestönkasvusta, nettomuutosta, uusista tulokkaista ja työvoimasta eläkkeelle siirtyvien määrästä.

# 2 - osallistumisaste

Se määritetään työvoiman suuruutena prosenttiosuutena aikuisen siviiliväestön muun kuin institutionaalisen väestön koosta.

Osallistumisaste = Työvoiman koko / Aikuisten siviiliväestön laitosväestön koko

# 3 - Muu kuin työvoima

Se on aikuisten siviiliväestön laitosväestön koon ja työvoiman koon välinen ero.

Muu kuin työvoima = Aikuisten siviiliväestön laitosväestö - työvoima

# 4 - Työttömyysaste

Ero työvoiman ja tällä hetkellä työskentelevien työntekijöiden määrän välillä.

Työttömyysaste = työvoima - Työssä olevien työntekijöiden määrä

# 5 - Työttömyysaste

Työttömien työntekijöiden lukumäärä prosentteina työvoimasta.

Työttömyysaste = työttömien työntekijöiden määrä / työvoiman koko X 100

# 6 - Työllisyysaste

Työllisten työntekijöiden määrä prosentteina työvoimasta.

Työllisyysaste = Työllisten työntekijöiden määrä / työvoiman koko X 100

Esimerkki työmarkkinoista

Keskustelkaamme esimerkistä työmarkkinoista.

Talouden siviiliväestön muu kuin institutionaalinen väestö on 100 000, joista 80 000 on työikäisiä. Työikäisestä väestöstä 75 000 on aktiivisesti työssä tai etsii työtä (muodostaa osan työvoimasta), kun taas 5000 ei ole osa työvoimaa. 75 000 ihmisen työvoimasta 4000 on työttömiä (työttömyysaste on 5,3%). Katso lisätietoja alla olevasta kuvasta.

Työttömyystyypit makrotaloudessa

Seuraavat ovat mikrotalouden työttömyystyyppejä.

# 1 - Kitkaton työttömyys - Se johtuu siitä, että ihmisillä on aikaa löytää työpaikkoja.

# 2 - Rakenteellinen työttömyys - Se johtuu yritysten vaatimien ja työntekijöiden työmarkkinoilla tarjoamien taitojen ristiriitaisuudesta. Jos tarjotut taidot eivät ole kysyttyjä ja joita ei voida tarjota, se aiheuttaa rakenteellista työttömyyttä.

# 3 - Luonnollinen työttömyysaste - Se on lisäys kitka- ja rakenteelliseen työttömyyteen, ja se on taso, joka vallitsee talouden ollessa tasapainossa.

# 4 - Syklinen työttömyys - Mikä tahansa luonnollista korkeampi työttömyysaste johtuu suhdanteista. Se tapahtuu yleensä silloin, kun talous ei ole hyvässä kunnossa ja työntekijöiden kysyntä on yleensä vähäistä, kun myös lopputuotteiden ja palvelujen kysyntä vähenee.

Luonnollinen työttömyysaste Yhdysvalloissa on 5%. Se vaikutti korkeimpaan 10 prosenttiin vuoden 2009 finanssikriisin aikana ja palasi normaaliin 4,9 prosenttiin vuotta myöhemmin vuonna 2016.

Työmarkkinoiden edut

Jotkut työmarkkinoiden eduista ovat seuraavat:

• Työmarkkinat ja analyysit ovat hyödyllisiä muodostettaessa laajempaa talouspolitiikkaa maan kansalaisten hyväksi. Laaja valikoima hallituksen päätöksiä tehdään työmarkkinoiden muodon perusteella.
• Työmarkkinat ovat tärkeä mittari talouden tai teollisuuden rakennemuutoksista. Se auttaa päättäjiä laatimaan ja toteuttamaan uusia politiikkoja, jos he ovat tietoisia rakenteellisista suuntauksista.
• Hyödyllinen työn tuottavuuden määrittämisessä, jos sama määrä työntekijöitä auttaa tuottamaan tavaroiden ja palveluiden korkeamman arvon.
• Työmarkkinat auttavat myös määrittämään vallitsevat keskimääräiset palkkatasot, joista on hyötyä monien taloudellisten päätösten tekemisessä, mukaan lukien keskuspankkien inflaation hallinta.

Työmarkkina-analyysin rajoitukset

Jotkut työmarkkina-analyysin rajoituksista ovat seuraavat:

• Työmarkkina-analyysissä ei oteta huomioon emotionaalisia ja psykologisia tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilöiden työllisyyteen tai työttömyyteen.
• Analyysi soveltuu pääasiassa kapitalistisiin maihin, joissa työmarkkinat ovat melko kehittyneet. Sitä ei voida soveltaa markkinoilla, joita hallitsevat muutamat työnantajat, tai jos normaali taloudellinen toiminta vääristyy poikkeuksellisista syistä.
• Työmarkkinat eivät myöskään ota huomioon palkatonta työvoimaa, kuten palkatonta harjoittelijaa, joka on työssä, palkatonta mutta osallistuu taloudelliseen toimintaan.

Tärkeitä seikkoja

• Työmarkkinat muuttuvat taloudellisen toiminnan tason (taantumat ja nousukaudet) ja talouden rakenteellisten muutosten (teknologiset muutokset, tottumusten muutokset jne.) Perusteella.
• Suuri maahanmuuttoaste voi vääristää markkinoiden tasapainoa ja johtaa korkeaan työttömyysasteeseen.

Johtopäätös

• Työmarkkinat ovat olennainen osa taloutta. Työntekijöiden ponnistelut johtavat taloudelliseen aktiivisuuteen ja kasvuun. Työmarkkinoiden analysointi on vaikeaa. Eri teorioilla on erilaiset lähestymistavat työmarkkinoihin. Seuraavin ja tehokkain on kuitenkin makrotalouden teoria, josta puhuttiin aiemmin artikkelissa.
• Analyytikot ja ekonomistit tutkivat makrotalouden teorian muuttujia päästäkseen työmarkkinoiden terveyteen ja määrittelevät olennaiset toimenpiteet, jotka on toteutettava talouden palauttamiseksi tasapainoon, jos muutoksia on tapahtunut.
• Työmarkkinat on pakko tutkia taloustieteen opiskelijoille ymmärtääkseen talouden ja liiketoiminnan vivahteet. On myös mielenkiintoista tutkia, miten markkinat ovat muuttuneet pitkällä aikavälillä.