Kauppaehtojen (TOT) määritelmä
Kauppaehdot (TOT) määritellään maan tuonti- ja vientihintojen suhteena. Kaupan ehtojen käsite on tärkeä taloustieteessä, koska se valaisee sitä, missä määrin kansakunta voi rahoittaa tuontinsa viennin tuoton perusteella.
Tärkeimmät takeaways
- Kauppaehdot heijastavat maan vienti- ja tuontihintojen suhdetta ja niiden suhteellista suhdetta.
- Käsite valaisee kansakunnan kykyä rahoittaa tuontia viennin tuoton perusteella. Esimerkiksi, jos maan vientihinnat ovat korkeammat kuin sen tuontihinnat, se voi ostaa enemmän tuontia samalla hinnalla.
- Kaava = (Vientihintaindeksi Tuontihintaindeksi) x 100.
- Erilaisia TOT-tyyppejä on tarkasteltava saadaksesi kokonaisvaltaisen kuvan kansantaloudellisesta suorituskyvystä.
Kuinka kauppaehdot toimivat?
Yksinkertaisesti sanottuna TOT-käsite tutkii tuontihintoja suhteessa vientihintoihin maan rahapoliittisen aseman paljastamiseksi.
Esimerkiksi, jos maan vientihinnat ovat korkeammat kuin sen tuontihinnat, se voi ostaa enemmän tuontia samalla hinnalla. Tässä tapauksessa TOT kertoo meille, että maa voi ostaa enemmän tuontia samalle vientiyksikölle.
Ymmärretään käsite perusteellisesti nopealla esimerkillä.
(kaikki yksiköt maksavat 1 USD)
Maa A: 1000 tonnia maissia (tarvitsee 300), 800 tonnia vehnää (tarvitsee 1000)
700 maissin ylijäämää - 200 alijäämävehnää = 500 ylijäämää jäljellä
Maa B: 100 tonnia maissia (tarvitsee 700), 300 tonnia vehnää (tarvitsee 100)
600 alijäämä maissi + 200 vehnäylijäämä = - 400 alijäämä.
Kaikkien hintojen ollessa samanlaiset esimerkissämme näemme, että ylijäämäinen valtio soveltuu paremmin tarpeisiinsa. Toisin sanoen kassavirta on positiivinen ja pääomaa tuotetaan enemmän viennistä kuin tuonnista.
Kaupan ehtojen kaava
Nyt kun meillä on perustiedot, katsotaanpa, miten se lasketaan.
Kaupan ehtojen kaava = (Vientihintaindeksi Tuontihintaindeksi) x 100.TOT-laskelmien peruskaava on
Peruskauppaehdot: (Viennin hinta Tuonnin hinta) x 100.Ymmärretään tämä esimerkillä.
Maa A voi viedä 700 tonnia maissia maahan B = 700 dollarin vientihinta
Maan A on tuotava 200 tonnia vehnää maasta B = 200 dollarin tuontihinta
(700 200 = 3,5) x 100 = 350.
Hintojen pysyessä vakiona 1 dollarissa yksikköä kohden molemmissa maissa ja molemmissa tuotteissa, maan A kauppaehtojen arvo on 350/1 eli 350.
Vaikutukset
- Jos kauppaehtojen arvo on alle 100%, sitä pidetään epäsuotuisana tilanteena. Kun arvo laskee alle 100 prosentin, se voi tarkoittaa, että maa ansaitsee vähemmän rahaa vientiin ja käyttää enemmän tuontiin. Se voi tuntua hälyttävältä tilanteelta, koska se voi osoittaa, että maa käyttää enemmän rahaa kuin viennissä ja tuonnissa.
- Positiivinen TOT osoittaa arvon olevan yli 100%, mikä heijastaa sitä, että maa ansaitsee enemmän vientiä kuin kuluttaa tuontiin.
- Tämän suhteen laskelmat eivät ole kovin yksinkertaisia, kuten 1: 1, koska mukana on useita vienti- ja tuontilukuja. Puhumattakaan siitä, että suhteen muutokset voivat johtua monista eri syistä, mikä antaa harhaanjohtavan kuvan. Monia tutkimuksia on tehty toistuvasti hintojen epävakauden ja tämän suhteen monimutkaisen suhteen ymmärtämiseksi.
- Monet sosiaalis-poliittiset syyt taloudellisiin suhteisiin voivat saada aikaan muutoksen suhteessa. Esimerkiksi tuontihinnat laskevat varastojen liiallisen saatavuuden takia parlamentissa hyväksytyn omavaraisuuslaskun vuoksi.
- Joten vaikka vientihinnat pysyvät ennallaan, tuontihinnat laskevat. Tämä voi nostaa suhdetta jyrkästi, vaikka viennissä ei ole välttämättä tapahtunut parannusta. Tästä syystä eri tyyppisiä kaupan ehtoja käytetään kokonaiskuvana maan taloudellisesta asemasta.
Kauppaehtojen tyypit
# 1 - Nettokauppa
Se lasketaan vientiyksikköarvoindeksien prosenttiosuutena tuontiyksikköarvoindekseistä mitattuna suhteessa perusvuoteen 2000.
Lisäksi sitä kutsutaan hyödykekaupaksi, ja se luotiin ymmärtämään paremmin yleistä näkymää maan kaupankäynnin muutoksista.
# 2 - Bruttokauppa
Se on tuonnin fyysisten kokonaismäärien suhde tietyn maan viennin fyysisiin kokonaismääriin. Se mitataan
T G = (Q M / Q X ) × 100, jossa T G on bruttokauppasumma TOT,
- Q M on tuontien kokonaismäärä ja
- Q X on viennin kokonaismäärä.
Korkeampi T G voi osoittaa, että maa voi tuoda enemmän yksikköjä ulkomailta annettujen vientiyksiköiden osalta. Aiemmassa esimerkissämme näemme helposti, että maalla A on suurempi T G verrattuna maahan B, koska se voi tuoda enemmän yksiköitä.
# 3 - Tulot TOT
Se on ostovoimaa, vuonna mitattuna (kuvataan) tuontihinnat laskettuna Pm, arvon (hinta kertaa määrä) on maan viennistä: ITT = PxQx / Pm.
ITT voi kasvaa vientihintojen nousun, viennin määrän kasvun ja tuontihintojen laskun kautta. Kaiken kaikkiaan sitä käytetään yhtenä tuontikapasiteetin mittauksena.
# 4 - Yhden kertoimen TOT
Se saadaan kertomalla nettokauppa kotimaan vientisektorin tuottavuusindeksillä. Tämä on lähinnä nettokaupan ehtoja, jotka on korjattu vientituotteiden tuottavuuden muutosten mukaan.
# 5 - Kaksinkertainen kerroin TOT
Tämä ilmaisee sekä kotimaisen että valittujen ulkomaiden vientiteollisuuden tuottavuuden muutoksen.
Sen havaitsee T D = T C (Z X / Z M )
missä
- T D on kaksinkertainen kerroin,
- T C on hyödykkeen TOT,
- Z X on kotimaisen vientisektorin tuottavuusindeksi,
- Z M on ulkomaiden vientisektorin tuottavuusindeksi tai tuonnin tuottavuusindeksi.
# 6 - Todelliset kustannukset TOT
Teorian mukaan vientituotannon kasvu ajaa resurssit pois muilta talouden aloilta vientisektorille.
Esimerkiksi jos maataloustyöntekijöitä käytetään vehnän tuottamiseen vientiin muihin maihin, tuotannosta vedetään resursseja, kuten työvoimaa, louhintaa, jalostusta, merenkulun henkilökuntaa jne. Vehnäntuotannon riittämiseksi. Kyseisiä työntekijöitä voitaisiin teoriassa käyttää myös yhteisötaloudessa tai muiden kotitalouskäyttöön tarvittavien jyvien käsittelyssä.
Muualla kohdennettujen resurssien määrää tai "hyödykekustannuksia" (kutsutaan myös "uhrauksiksi") vientitavaroiden tuotannossa käytettyä resurssiyksikköä kohti pidetään kaupan todellisin kustannuksin. Siksi se ottaa huomioon tavaran viennin vaihtoehtoiset kustannukset vientituotannon kokonaiskuvaan.
Se lasketaan Tr = T s: llä . R x
Missä,
- T R = todelliset kustannukset TOT
- R X = aiheutuneen käyttämättömyyden määrän indeksi vientitavaroiden tuotannossa käytettyjen resurssien yksikköä kohti.
Selitetään myös, kun yksittäiset kaupalliset ehdot kerrotaan tuontituotteiden yksikköä koskevan suhteellisen keskimääräisen hyödyllisyysindeksillä.
# 7 - Apuohjelma TOT
Tämä mittaa viennin tuottamisen epäedullisuuden muutoksia. Siinä mitataan myös tuonnista johtuvien tyydytysten ja kyseisen viennin tuottamiseen hukkaan tulleiden alkuperätuotteiden muutoksia. Lähinnä todellisten kustannusten kokonaismuutokset hukkaan joutuneiden apuohjelmien suhteen.
Se saadaan kertomalla kaupan todelliset kustannusehdot tuonnin ja hukkaan joutuneiden kotimaisten hyödykkeiden suhteellisen keskimääräisen hyödyllisyyden indeksillä.
