Toimintoperusteinen budjetointi (määritelmä, esimerkki) - Etu / haitta

Mikä on toimintoperusteinen budjetointi?

Toimintoperusteinen budjetointi on budjetointiprosessi, jossa yritys ensin tunnistaa, analysoi ja tutkii toiminnan, joka määrittää yrityksen kustannukset, ja sen jälkeen valmistelee budjetin tulosten perusteella.

Kaava on esitetty seuraavasti,

Toimintoperusteinen budjetointikaava = Kustannussarja määritetyssä sukeltajassa / kuljettajana yksikköinä

Esimerkkejä toimintoperusteisesta budjetoinnista

Esimerkki 1

Washington Inc. on päättänyt siirtyä perinteisestä budjetointijärjestelmästä toimintoperusteiseen budjetointiin. Alla olevien tietojen perusteella sinun on laskettava budjetoidut kustannukset näiden ohjainten perusteella.

Toiminta	Viime vuoden todelliset kustannukset
Koneen asetukset	400000
Tarkastuskustannukset	280000
Koneen asetusten määrä	700
Tarkastustunnit	15500

Ratkaisu

Yhtiö on siirtynyt perinteisestä toimintatavasta budjetoituun toimintatapaan, ja tästä syystä voimme nähdä, että on olemassa kaksi toimintaa, jotka lisäävät kustannuksia

Käyttämällä ABC-kaavaa: Kustannusjoukko yhteensä / Kustannusohjain voimme laskea yleiskustannukset

Meillä on = koneen asennuskustannukset / koneen asetusten määrä ja tarkastuskustannukset / tarkastustunnit

Koneen kokoonpanon laskeminen yksikköä kohti

= 400000/700

• = 571,43

Yksikkökohtaisten tarkastuskustannusten laskeminen

• = 280000/15500
• = 18,06 / tunti tarkastuskustannukset

Näin ollen ABB: ssä kustannukset määritetään aktiivisuustasolla eikä tapauskohtaisesti, mikä tehtiin perinteisellä menetelmällä, jossa vain inflaatio otettiin huomioon.

Esimerkki 2

Vista Inc hävisi huutokaupan, koska sen kustannukset olivat korkeammat kuin vertaisryhmissä. Sitten johto päätti aloittaa uusien tilaustensa budjetoinnin käyttämällä toimintoperusteista budjetointia.

Toiminnan kustannustekijä	Viime vuoden kustannukset	Kustannustekijä	Viime vuonna	Odotettu toiminta
Ostaminen	900000	Ostotilausten määrä	41	59
Tuotantovaiheet	1518750	Asetusten lukumäärä	25	30
Tarkastus	1200000	Tarkastustunnit	150	200
Kokoonpano	600000	Kokoustunnit	400	400
Koneen ylläpito	2250000	Konetunnit	2500	2600

Ratkaisu

Seuraavan tilauksen odotettu toiminta on annettu ja sen perusteella sinun on arvioitava kokonaishinta, joka voidaan tarjota tarjouksena.

Tässä esimerkissä meille annetaan kaikki tosiasialliset kustannukset ja ohjaimet, ja voimme käyttää alla olevaa kaavaa laskeaksesi kustannukset, jotka syntyivät viimeisessä järjestyksessä, ja saman oletetaan pysyvän samana, joten voimme arvio myös uudelle tilaukselle.

Käyttämällä toimintoperusteista budjetointia kaavaa: Kustannusjoukko yhteensä / Kustannusohjain

Alla on laskelmat kustakin toiminnasta ja viimeisen tilauksen mukaiset.

Uuden tilauksen kokonaiskustannukset ja budjetoidut kustannukset ovat -

Edellä on kuvastettava todelliset kustannukset sen sijaan, että perinteinen tapa tehdä sama.

Edut

• Budjetointiprosessilla voi olla enemmän hallittavuutta, kun yrityksessä käytetään toimintoperusteista budjetointia (ABB) perinteisen budjetointitavan sijaan.
• Kustannukset ja tulojen suunnittelu toteutetaan tarkalla tasolla, ja niiden on annettava mielekkäitä tietoja arvioiduista ja tulevista rahoitusennusteista.
• Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä yrityksellä voi olla parempi hallinta ja se voi sovittaa vuotuisen budjettinsa yrityksen kokonaistavoitteisiin toteuttamalla toimintoperusteista budjetointia.
• Se auttaa parantamaan liiketoimintaprosessia tunnistamalla tarpeettomat toiminnot, mikä johtaa kustannusten nousuun, koska täällä tehdään paljon tutkimusta.

Haitat

• Toimintoperusteisen budjetoinnin suurin haittapuoli on, että sen toteuttaminen on kalliimpaa ja verrattain kalliimpaa kuin perinteinen budjetointitapa.
• Lisäksi tarvitaan teknisiä yksityiskohtia, jotta kustannukset saadaan talteen tietyllä tasolla.
• Tähän prosessiin liittyy myös paljon oletuksia, jotka kuluttavat enemmän aikaa hallinnointiin ja voivat johtaa kustannusten epätarkkuuksiin myös tiettyinä aikoina, mikä kuvaa tuotteen virheellisiä kustannuksia.
• Se vaatii myös prosessin syvällistä ymmärtämistä.

Tärkeitä seikkoja

Yksinkertaisesti, toimintoperusteisen budjetoinnin tulee tapahtua kolmen vaiheen alla:

• Tunnista aktiviteetit tekemällä yksityiskohtaista tutkimusta, ja sen lisäksi on myös tunnistettava niiden kustannustekijät, mikä taas edellyttää prosessin asianmukaista tuntemusta.
• Joko ennustaa seuraavaksi kaudeksi tuotettavien yksiköiden lukumäärä tai uusi järjestys saattaa olla tulossa, ja laske tässä vaiheessa myös kuljettajakohtainen yleiskustannus.
• Viimeisessä vaiheessa on laskettava kustannustekijäaste ja kerrottava se uudelle tilaukselle tai uusille tuotantoyksiköille, ja siitä on annettava yksi arvioitu tai budjetoitu kokonaiskustannus.
• Mutta ennen edellä mainittua on selvitettävä, ovatko vaadittu aika ja kustannukset riittävästi käytettävissä johdolla tai yrityksellä.
• Tarvitseeko yrityksellä resursseja, ohjelmistoja ja työvoimaa saman päivittäisen tiedon tallentamiseen?
• Kustannus-hyötyanalyysi on tehtävä ennen saman toteuttamista, koska johdon tulisi olla sitä, että hyötyjen tulee painottaa kustannuksia.
• Voiko operatiivisia johtajia palkata kohtuullisella korvauksella?

Johtopäätös

Perinteinen tapa kohdistaa kustannukset tai budjetti oli ottaa viime kauden yleiskustannukset ja mukauttaa ne inflaation mukaan ja laskea uuden tilauksen kokonaiskustannukset, joten siinä jätettiin huomiotta toimintakustannukset, jolloin prosessiin ei voitu osallistua. , ja silti sitä veloitettiin.

Täten toteuttamalla toimintoperusteista budjetointia johto voi tunnistaa tuotantoprosessiin todella osallistuvat toiminnot ja hinnoittaa siten tuotteen, säästää kustannuksia ja siten lisätä yrityksen tuloja.